Ensimmäiset kolme viikkoa meni mielestäni hyvin. Pahimman herkkuhimokohtauksen sain kolmannen viikon lauantaina, jolloin melkein itkua väänsin ja ois mieli tehnyt lähteä kauppaan ostamaan salmiakkia. Tuo musta ja suolainen herkku ei meinaa jättää minua vieläkään millään kauppareissulla rauhaan. Huonona korvikkeena olen joutunut ostamaan salmiakkipurkkaa, jota kuluukin nykyisin ehkä vähän liikaa :( päätin tuossa juuri että tämän pussin jälkeen en salmiakkipurkkaa saa enää ostaa. Vaikka oon yrittäny korvata sitä salmiakkihimoa sillä purkalla, en saa siitä lähellekkään samoja kiksejä ku aidosta salmiakista. Tässä pelkkä ajatuskin herauttaa veden kielelle :D.
Toinen ahistus on kulkea siellä kaupassa leipähyllyjen ohi, jossa tuoksuu tuore leipä. Se huumaava tuoksu vaan leijailee nenään ja saa pään sekaisin. Voin siis hyvinkin samaistua Sami Hedbergin kommenttiin "ne patongit puhuu: SYÖ MINUT!"
Mutta ylpeänä voin todeta, että kertaakaan en ole herkkuihin puuttunut pois luettuna viime lauantai, jolloin oli pitkään ja hartaasti odotettu tankkauspäivä. Koko viikonloppuna en siis tehnyt ainuttakaan urheilusuoritusta (paitsi syöminen), koska ohjelmassa oli puhdasta lepoa treeneistä sekä se ansaittu tankkauspäivä. Päässä pyöri perjantaina kaikki maailman herkut mitä piti saada ostettua, valinnan vaikeus iski suoraan sydämeen kaupassa!!! Mitä mie ostan, haluun kaiken!!! Yllätyksenä jopa itselle, en ostanut vielä perjantaina salmiakkia. Tähän ajattelin järkevästi näin: jos ostan sen jo perjantaina, syön niitä jo heti aamulla ja sitten on koko päivän paha olo. Noh ostin sitten niitä minttu susupaloja ja NE ON MIELETTÖMÄN HYVIÄ!!!!! Aamupalaksi ostin siis croissantteja joita sitten vetelin suolaisilla täytteillä ja tietysti hillolla. :) Päiväruuan kohtalon olinkin suunnitellut jo paria viikkoa aiemmin, koska menin ja tilasin mummoltani karjalanpaistia ja laskiaispullia. <3 otin myös pari kuvaa mummon tekemistä herkuista. Ajatuskin tekee miut niin onnelliseks! Koska mummon ruoka on vaan parasta! Ja muussi on ihan varmasti tehty voihin ja vähintääkin punaseen maitoon, hihihii :) !
Noh.. Siis! Palaan taas tähän intohimooni salmiakkiin. Mentiin poikaystävän kanssa kauppaan ja en taas osannu sitte päättää mitä sitä oikee ottais ku vaihtoehtoja oli, joten päädyin lopuksi hyvinkin kesyyn candy kingin irttaripussiin johon sain niitä mustia <3.
Mutta ylpeänä voin todeta, että kertaakaan en ole herkkuihin puuttunut pois luettuna viime lauantai, jolloin oli pitkään ja hartaasti odotettu tankkauspäivä. Koko viikonloppuna en siis tehnyt ainuttakaan urheilusuoritusta (paitsi syöminen), koska ohjelmassa oli puhdasta lepoa treeneistä sekä se ansaittu tankkauspäivä. Päässä pyöri perjantaina kaikki maailman herkut mitä piti saada ostettua, valinnan vaikeus iski suoraan sydämeen kaupassa!!! Mitä mie ostan, haluun kaiken!!! Yllätyksenä jopa itselle, en ostanut vielä perjantaina salmiakkia. Tähän ajattelin järkevästi näin: jos ostan sen jo perjantaina, syön niitä jo heti aamulla ja sitten on koko päivän paha olo. Noh ostin sitten niitä minttu susupaloja ja NE ON MIELETTÖMÄN HYVIÄ!!!!! Aamupalaksi ostin siis croissantteja joita sitten vetelin suolaisilla täytteillä ja tietysti hillolla. :) Päiväruuan kohtalon olinkin suunnitellut jo paria viikkoa aiemmin, koska menin ja tilasin mummoltani karjalanpaistia ja laskiaispullia. <3 otin myös pari kuvaa mummon tekemistä herkuista. Ajatuskin tekee miut niin onnelliseks! Koska mummon ruoka on vaan parasta! Ja muussi on ihan varmasti tehty voihin ja vähintääkin punaseen maitoon, hihihii :) !
Ja jotta ähkyltä ei voinu välttyä olin siis aamupäivän ollut shoppailemassa ystäväni kanssa ja tietysti kävimme kivassa kahvilassa. Otin sieltä semmosen jättipalan suklaakakkua ja se olikin niin iso, että syötiinkin se sitten kahteen pekkaan. :)
Pitäähä miu kertoo mitä tapahtu toissapäivänä. No olinpa siinä tavalliseen tapaan fb-kyyläämässä ja bongasin parilta kaverilta leuanvetohaasteet ja huvittuneena kattelin ja mietin että kunhan omalle kohdalle ei napsahda. Mikä siinä on että sillon se just napsahtaa? :D meni ehkä tunti niin yhtäkkii oon linkitettynä kaverin videoon ja haaste heitetty. Ei siinä auttanu ku ruveta suunnittelee haasteen videointia ja paikkaa. Onneks koulukaveri lupautu kuvaajaksi ja heiltä kotoakin löytyi tällainen leuanvetohässäkkä niin ei tarvinnu salille mennä nolaa itteesä! Kyllä se julkinen nolaus lopulta kuitenki oli ku sain pyristeltyy haasteen läpi. En sanois niitä leuanvedoiks mutta ei miuta yrittämisestä voi syyttää! :D tuon komediapätkän pitäis löytyä youtubesta hakusanalla leuanvetohaaste.
Tän viikon aikana on kyllä tuntunu, että on lihakset alkanu erottumaan paremmin kropasta. Ilmeisen positiivinen vaikutus on kuitenkin tuolla tankkauspäivällä ollu. :)
Tässä vähän kuvamatskua!





Mie tossa ihmettelinkin jo viime viikolla, et miun silmissä ei oo Lindan päivityksiä näkynyt. Tajusin sitten hakeutua tänne ja oletpas elossa! tsemppiä projektiin :)
VastaaPoista